sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Kauneuden viikko


Kuva: Tibu Borgstén



Elämä on kaunista, kun sen oivaltaa. Helppoa ei meillä kenelläkään tämä matka ole, ja hyvä niin. Vaikeudet syventää usein monia hyviä taitoja meissä, ja opettavat meitä arvostamaan sekä näkemään arjessa vierellämme kulkevaa hyvää. Sitä on paljon ja sitä voi jakamalla lisätä. Niin hyvin on elämässä asiat. Pienet teot ja hymy ovat isoja asioita.

Viime viikon mieltäni lämmittävin palaute tuli Mikkelin suunnalta, jossa mies oli auttanut toista pääsemään asuntoonsa. Hän lähetti tapauksesta minulle sähköpostia koska koki että autettu ihminen oli vedet silmissä kiitellyt häntä avusta, ja tämä puolestaan oli kokenut että hänen pieni apunsa oli saanut mittavat suhteet, josta oma sydän sai paljon onnellisuutta. Mahtavaa, sillä näinhän tämä juuri menee. On meillä sitten menossa mikä viikko tahansa niin se, että osaisimme pysähtyä oikeissa kohdissa aistimaan elämää oikeissa mittasuhteissa olisi suuri oivallus ja sitä kautta suurin onnen tae.

Joten eiköhän tällä viikolla keskitytä jokainen vain elämän kauneuden aistimiseen? Jos se tuntuu ilman ohjeistusta vaikealle, niin voit kerrata aikaisempien viikkojen teemoja tai keskittyä yhteen teemaan joka on toiminut sinun elämässäsi parhaiten juuri nyt.

Kaunista sisäistä viikkoa kaikille..


sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Osaatko helliä itseäsi hiljentymällä - viikko

Tällä viikolla testaamme osaatko helliä itseäsi? Olemme usein yllättävän sokeita arkemme juoksussa, emmekä tule pysähtyneeksi ja kuunnelleeksi sisäisiä viestejämme, jotka kuitenkin viestii kaikessa hiljaisuudessa ja rauhallisuudessaan meille oleellista tietoa itsestämme, voinnistamme kuin myös unelmistamme ja onnellisuudestamme.

Tästä syystä pyytäisin tälläkertaa, että pyrkisit järjestämään itsellesi viikon ajaksi hetken jolloin pysähdyt hellimään sisintäsi kuuntelemalla tai pelkästään rauhoittamalla sitä.

Tällä tarkoitan hetkeä jolloin voit 15 minuutin ajan sulkea pois kaikki velvollisuudet ja taustaelämän. Tarkoituksena on, että pysähdyt ja pyrit vain olemaan itsesi kanssa ja harjoittelet pelkästään pysähtymisen olotilaa itseäsi vahvasti aistien. Jos mahdollista istu tai makaa mukavasti silmät suljettuina, ja ota mielesi avuksi linkki, jonka olen linkittänyt tähän. (Se aukeaa napsauttamalla, ja säädä ääni sopivaksi ennen kuin suljet silmäsi).

https://www.youtube.com/watch?v=WdpJ8v7uVpM

Nautinnollista viikkoa,
ja kiitos sähköposteista.


Yhteenvetoa tähänastisesta palautteestanne

Parhaat matkalaiset

Olen ilolla vastaanottanut ja lukenut palautteitanne.
Niistä heijastuu rehellinen pyrkimys sitoutua tämän asian toteuttamiseen, ja
toisaalta juuri aikamme hektisyyden ja toisenlaisten vaatimusten haasteet jotka
istuvat arjessamme osittain huomaamattamme ja tahtomattammekin aika tiukasti.

Moni onkin oivaltanut, että jotta omaa onnellisuus voisi aidosti astua elämään
ja tehdä arkeen pesänsä, on sille raivattava tilaa tietoisesti. Moni myös tunnustaa
että aikaa kyllä löytyisi, koska hyvin pienillä säädöillä ja hetkillä saa pysyviäkin
tuloksia aikaan.

Jokaisella on omat haasteensa, ja on myös ollut antoisaa saada kurkistaa erilaisiin
oviin joita kautta onnellisuus piirtyy. Tässä muutamia teiltä tulleita esimerkkejä;

" Lapsuudesta asti äidin tekemä pulla oli parasta mitä tiedän. En silti koskaan 
  ymmärtänyt leipoa äidin kanssa, jotta olisin oppinut sen salat. Olen hirvittävän
  huono kokko, ja onnekseni perheessä mies onkin sitten kokki ammatiltaan. 
  Täältä jotenkin sain syyn itselleni yrittää edes kerran leipoa, sillä ehkä eniten
  kaipasin juuri sitä lapsuuteni pullantuoksun kokemista uudestaan. Mies hieman
  avusti, ja melkein itkin onnesta kun söin pullaa maidon kera ja mieskin kehui ja
  toivoi että otetaan tää meillä ihan tavaksi" 

" Olin nuorena liikunnallinen, vaan kun en ehdi nykyään kun töissä käydä ja 
   perheen asiat hoitaa. Liikunta ei koskaan merkinnyt minulle kauneutta, vaan
  hyvää oloa. Tämän onnellisuus teeman kautta löysin vahingossa musiikin kuuntelun
  kautta kaikki teinivuoteni listahitit, ja nyt kuuntelen ja hypin niiden tahtiin kun
  siivoilen tai teen ruokaa. Pieni juttu mutta tää on tuonut mun arkeen onnellisuutta
  ja jaksamista hirveesti"

" Minä asun yksin ja lapseni elävät jo omaa elämäänsä. Minulla on ystäviä, mutta
   olen luonteeltani ehkä hieman varovainen. Tämä onnellisuus on asia joka minun
   kohdallani asui vain muistoissani, kunnes tosiaankin oivalsin miten pienillä teoilla
   voin varovasti ilahduttaa ihmisiä. Muutaman kortin lähetettyäni on yksi kaukainen
   ystäväni soitellut minulle nyt viikottain. Olen hirmun onnellinen siitä, vaikka en 
   sitä hänelle rohkene sanoa. Minun tulisi oppia luottamaan enemmän ihmisiin, jotta
   en olisi näin yksinäinen. Uskon pienin askelin ja ystävällisin teoin saavani vielä
   enemmän ihmisiä lähelleni"

" Hermostun kun en muista eikä ole aikaa aina toteuttaa kaikkea mitä haluaisi...
   Vaikka tunnustan että olen tehnyt vain osan näistä harjoitteista, niin sen olen
   jo oppinut miten on vaan itsestä kiinni miten onneton, kiireinen tai onnellinen
  sitä voi itse kukin olla. Kunhan löydän sopivan raon elämässä, niin otan tämän
  asian ja pistän sen järjestykseen omassa elämässäni. En halua olla kuten 
  vanhempani jotka aina puhuivat miten eläkkeelle päästyään muuttavat yhdessä
 "auringon alle". Niin ei käynyt, koska isäni kuoli ennen sitä yllättäen"

  

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Anna viikko enemmän kuin otat

Olet toivottavasti oppinut jotakin itsestäsi edellisten kolmen viikon aikana, jolloin tarkoituksena oli avata tietoisuutta eri aistikokemusten, arjen sekä onnellisuuden kesken. Jokaisen kokemus on juuri sellainen kuin miten se koettiin. Koska jokainen meistä on niin ainutlaatuinen, emme myöskään koe tai suorita asioita samallalailla. Mutta ne jotka pystyivät antamaan elämässään tälle asialle tilaa, saivat myös varmasti onnellisuuden hippusia itselleen omaan arkeen. Jos vaan oivalsit edes hieman mitä aistikkuutta sinun sisimpääsi kaipaa enemmän arkeesi ja elämääsi, niin olet onnekas. Nyt vaan ryhdyt lisäämään tuota aistikkuutta lisää, niin johan sisimpääsi kiittää sinua.

Tämän viikon pyhitämme kuitenkin toiselle teemalle, joka liittyy hyvän kierrättämiseen. Hyvän vilpitön tekeminen toiselle tuntuu jäävän monen ihmisen arjen jalkoihin,eikä sitä viljellä vaikka aika jossa elämme on mitä selkeimmin hyvä alusta hyvän tekemiselle. Hyvä näkyy ja se otetaan kiitollisuudella vastaan, kunhan pysähdyt oravanpyörässä ja teet hyvän ja vilpittömän teon. Liian moni meistä puhuu hyvän tekemisestä, mutta teot jäävät puolitiehen. Vaan ei tällä viikolla! Tällä viikolla tee jokaisena päivänä yksi hyvä pieni teko jollekin toiselle ihmiselle. Soita, vie kukkia, kirjoita kortti, auta, anna anteeksi tai kerro miten tärkeä tuo ihminen on. Hyvää on jopa kauniisti kassalla silmiin katsoen sanoa rauhallisesti kiitos!

Hyvän tekemisessä ihanaa on se että se ei maksa mitään ja vaikka annat enemmän kuin ehkä otat, niin tulet hämmästymään miten sisäisesti onnellisuuteen kasvaa hyvää tehdessäsi.

Hyvää viikkoa kaikille.

lauantai 31. lokakuuta 2015

Mitä ajatella kuudennesta aistista?





Toivon, että olet löytänyt arkeesi onnellisuutta lisääviä aistikokemuksia. Olet jopa mahdollisesti huomannut miten pieniä tekoja, aistikokemukset voivat olla. Toisaalta ne kuitenkin kykenevät tuomaan meidän kaikkien arkeemme hyvinkin voimaannuttavia hetkiä. Mitään salatiedettä onnellisuuden lisäämisen ei siis tarvita. Ainoastaan tietoisuutta siitä mistä erityisesti sinun sisinpäsi nauttii eri aistikanavoiden kautta. Mikä tässä on hienointa on se, että ilman rahaa voit lisätä onnellisuuden kokemuksia valtavasti, joten jokaisella meistä on samanarvoiset oikeudet ja mahdollisuudet onnellisuuteen.

Tehtävänäsi on ollut itsenäisesti nyt pyrkiä seitsemän aistikanavan kautta harjoittelemaan tätä yksinkertaista metodia onnellisuuden lisäämiseen elämässäsi. Yhteen aistiin keskittyen päivä kerrallaan, seitsemään aistiin per viikko, kolmen viikon ajan. Koska itse olen löytänyt ja kehittänyt tämän metodin tiedän myös sen haasteet. Ihminen kun on unohtavainen, laiskakin ja välillä melko kriittinen. Toivon siis edelleen että olet lähtenyt tälle matkalle viisaana, armoillisena itsellesi ja avoimena. Lupaan, että sen mitä panostat itseesi tällä matkalla tulee muuttamaan näkemystäsi itsestäsi oman onnellisuuden mahdollistajana. Se tosiaankin on mahdollista ja toimii!

Vielä muutama sana tässä kohtaan kuudennesta aististasi. Tätä aistia kuvaillaan kykynä aaistaa asioita intuitiivisesti tai vaistonvaraisesti. Sinulla on vapaus ajatella kuudennesta aistista miten asian koet. Mielestäni tässä kohtaan on kuitenkin oleellista ottaa asia puheeksi, sillä aistikanavia avatessa ja niiden äärelle pysähtyessä on hyvin luonnollista että voi intuitiivisesti kokea sisäisesti itseään puhuttelevia asioita. Niitä on vaikea pukea sanoiksi, koska ovat niin yksilöllisiä sekä monitasoisia. Pyydän sinua silti olemaan avoin myös tämän aistikanavan kanssa, siihen liittyy aivan turhia pelkoja ja vääränlaista tietoa joka pitkälti liittyy pakanallisuuteen ja uskonnollisiin katsantoihin. 

Koska en näe erilaisten uskontojen olevan mitenkään esteenä onnellisuuden lisäämiseen elämässä erilaisten aistikokemusten kautta, en näe aihetta astua sille saralle. Elämänkokemukseni hyvin erilaisten maailmankatsomuksellisten ihmisten parissa on kuitenkin ollut minulle elävä todiste siitä, miten uskonnot pyrkii kollektiivisuuteen ja henkisyys puolestaan subjektiivisuuteen. Nämä eivät minusta sulje välttämättä pois toisiaan, se on jokaisen oma valinta. Henkisyyden painopiste kun ei ole uskonnossa, vaan oman henkisen alkuperän ymmärtäminen ja sen kokeminen. Tämä voi tuntua korkealentoiselta, mutta loppujen lopuksi on kyse vain siitä että jokainen luottaisi elämässään enemmän sydämensä ääneen. Se on mahdollista itsetutkiskelun kautta, johon usein törmäämme vain ison elämänkriisin äärellä. Usein tuolloin teemme hyviä valintoja, ehkä jopa suunnan vaihdoksia.
Henkisyydessä keho, mieli ja sielu tekevät yhteistyötä. Tuolloin yhdistyy myös rationaalinen sekä intuitiivinen hyvä. 

Aivan kuten aistikokemuksiesi äärelläkin..   
  

tiistai 20. lokakuuta 2015

Onnellisuuden Aistikartta (4-6)

Viisi perusaistiamme ovat: Kuuloaisti - makuaisti - näköaisti - hajuaisti sekä tuntoaisti.
Lisäksi on vielä tasapainoasti, sisätuntemusaisti sekä kuudesaisti, jota myös vaistoksi usein kutsutaan.

Tutkimustuloksiin viitaten ihminen voi paremmin "aistit avoimena" havaita sekä vastaanottaa elinympäristöstään viestejä, jotka voivat ohjata ja antaa informaatiota hyvistä valinnoista. Kiire näyttäytyy aistikokemusten selkeimmäksi esteeksi. Aistillisuus parhaimmillaan luo ihmisille emotionaalispsykofyysistä hyvää, joka piirtyy hänen hermoratamuistiinsa pitkäksi aikaan. Näinollen parhaat aistikokemukset tallentuvatkin usein myös pitkäkestoiseen muistiin, ja ovat tätä kautta melko pysyvä osa onnellisuuden henkilökohtaista tarinaamme.


Tämän argumentaation pohjalta voimme varmaan yhdessä todeta, että on aika ottaa aistikokemukset osaksi arkipäivää, siten että oikeasti panostamme niihin ja lisäämme sitä kautta omaa onnellisuuttamme. On aika ryhtyä toimeen ja laatia oma onnellisuuden aistikarttaa.

Istu alas paperin ja kynän kanssa ilman kiireitä tai muita häiriöitä.
Jaa paperisi seitsemään osaan. Nimeä/ otsikoi jokainen osa yhden aistin mukaan. Yksi aisti jää siis huomioimatta, mutta älä huolestu siitä. Kirjaa jokaisen aistin alle mikä erityisesti siinä aistissa tuo elämääsi onnellisuutta ja hyvää. Kirjaa ylös ajatuksia niin konkreettisella tasolla kuin vain voit. Tässä esimerkkinä oma ONNELLISUUDEN AISTIKARTTANI, jotta pääset liikkeelle oman karttasi kanssa.

MA/ Kuuloaisti- Mielimusiikkia aamuisin, koiran ulkolenkki ja luonnonäänten kuulostelua, ajaessa autolla klassista musiikkia, hiljaisuustaukoja päivittäin, poimin hyviä & kauniita ajatuksia ympäristöstäni pitkin päivää. Pyrin kuuntelemaan toisia ihmisiä.

TI/ Makuaisti- Olen köyhästä kodista, joten ensimmäiseksi tulevat mieleeni lempiherkut: grillikana, perunaleivos, punaviini, tummasuklaa ja suudelmat. Rukola ja erilaiset salaatit patongin kanssa hyvän öljyn, pähkinöiden ovat myös herkkuani. Marenki ja vesimelooni ovat myös herkkujani. Erilaiset täyteläät ja itsetehdyt keitot myös. Tätä aistia on minun helppo lähteä laajentamaan..

KE/ Näköaisti- Jokainen aamu avautuu ainutlaatuisena minulle, koiran venyttelyt bongaan joka aamu, haluan pukeutua kauniisti, haluan että kotini on kaunis, rakastan kukkia ja siisteyttä, syön taidetta silmilläni, luonto antaa minulle eniten voimia juuri näköaistin kautta, huomioin luontoa koirani kanssa joka päivä 4-5 kertaa, valokuvaaminen on tärkeä harrastus, halauaisin oman puutarhan, Gotlanti on paikka mökkini rinnalla, jossa näköaistini lepää kuin kotonaan. Liekki kynttilässä soi, Joulua syön myös silmin. Melkein itken kun sataa ensilumi, rakastan lunta ja jäällä olevia jälkiä.

TO/ Hajuaisti- Arvostan puhtauden tuoksua, mutta toki myös kukkien ja tuoksukynttilöiden. Hyvän ruuan tai hedelmän tuoksut ovat harvinaisia luonani, mutta ihania. Mulla menee sukat rullalle ihanan miehen tuoksusta, uunituoreen leivän tuoksusta, Tämä on selkeästi se aisti, mitä minun tulee avartaa(!).

PE/ Tuntoaisti- Koiran silittely päivittäin, jos joku mies hieroo olen taivaissa, kuivaharjaan ihoani ja venyyttelen kehoani tunteaakseni oman kehoni voivan hyvin, tykkään saunoa ja pestä itseäni hierovin liikkein ilman kiirettä, Kaikki aidot halaukset ovat aina mieleenpainuvia, on hienoa saada töissä tukea pieniä oppilaita tuntoaistin avulla, oman sängyn ja tyynytn tunteminen päivän pääteeksi on tärkeää. Kaikenlainen liikunta on myös lähellä onnen nystyröitäni.

LA/ Tasapainoaisti- Uskon jokapäiväiseen harjoitteluun ja siksi teen tasapainoharjoitteita. Liitän tähän myös ylipäätään elämän tasapainoisuuden, ja sillä tarkoitan että kohtuudella kaikkea, ja erityisesti nyt tietoviestinnän aikakautena pidän terveellisenä sitä, että en juokse kuin hamsteri tiedon loputtomassa pyörässä, vaan että minulle riittää pienempi määrä tietoa jonka pureskelen itse, ja pohdin onko siitä mitään hyötyä vaiko ei. Ajan ehdoton vaara on kiire, joka estää monia ajattelemaan tarpeeksi asioita ennen toimimistaan niiden mukaisesti. Eli tasapainoilua tiedon ja aidon elämän välillä.

SU/ Kuudesaisti- Ehdottomasti asia jota haluan syventää ja johon uskon. On osasto johon niputan hengellisyyden. Käyn kirkossa, meditoin ja pyrin elämään itselleni rehellisesti luontoa kunnioittaen. Otan siis aikaa sulkea ympäristön luulot, etsiääkseni totuutta ihan itse. SE vaatii aikaa ja rohkeutta, sillä siihen ei kannusteta.      

Eli kun Onnellisuuden aistikarttasi on kirjoitettu (voit täydentää sitä myöhemminkin) lähdet toteuttamaan sitä siten, että keskityt yhteen aistiin päivä kerrallaan. Seuraavana päivänä toteutat ja kiinnität huomiosi sitten taas jo toiseen aistiin nsp.

Tulet huomaamaan miten pienillä aistikokemuksilla saat viritettyä arkeesi paljon uutta hyvää !

Käännös ulkoisesta sisäiseen

Me ihmiset olemme siis vaeltaneet läpi erilaisten aikakausien, jotka ovat sisältäneet ajalleen ominaisia piirteitä ja haasteita. Onnellisuus on merkinnyt aina eri ihmisille hieman eri asioita, vaikkakin se on länsimaisessa kulttuurissa usein kytketty taloudellisen hyvän saavuttamiseen. Erityisesti filosofia on tieteenalana tutkinut ihmisten onnellisuuden ilmentymiä ja sisältöjä eri aikakausilla. Niihin voi jokainen haluttaessaan syventyä sillä tietoyhteiskunnassamme on jokaisen hyvin helppoa saada tietoa, kunhan vaan lähtee sitä etsimään.


Pyrin itse tarkastelemaan onnellisuuden aihetta lukemani tiedon perusteella, liittäen siihen elämän kokemukseni sekä empiirisen tarkkailuni havainnot. Yksinkertaistettuna havaitsin jo vuosia sitten opettajantyössäni, että onnellisuutta on eniten lasten sekä eläinten parissa. Tästä syystä minua alkoi kiinnostamaan mistä on oikeastaan kyse?

Havaitsin pian miten useammat meistä rakensivat hellittämättä ulkoista hyvinvointia sisäisen hyvinvoinnin kustannuksella. Meillä kaikilla näytti olevan sisäisen onnellisuuden avaimet hukassa. Rakensimme ja sisustimme kyllä kotejamme ja tavoittelimme nousua uraportailla. Mutta samalla näytti myös siltä, kuin jokainen kohtaisi vuorollansa tunteen joka viestitti että jokin hyvin oleellinen asia puuttui elämästämme. Moni pohtikin asiaa kahvikupposen ääressä ihan ääneen. Hyvä lukija, oletko havainnut tai tunnistanut ympäristössäsi samanlaisia havaintoja? Oletan että olet ainakin mikäli olet jo elämäsi keski-iässä, kuten minä.

Olen kirjoittanut muutamille ystävilleni pyynnöstä leikkisästi, mutta vakavalla mielellä elämänohjeita kun ovat täyttäneet viisikymmentä vuotta. Olen usein todennut että jos on rakkautta, ei elämästä puutu mitään. Olen myös kehottanut pyrkimään aina kääntämään vastoinkäymiset, kriisit ja pysähdyspaikat opiksi. Mutta monen kohdalla olen pohtinut miten osaisin antaa konkreettisia ohjeita kääntää ulkoisen onnellisuuden rakentelu jo sisäisen onnellisuuden rakenteluun. Sillä eikö elämästämme ensimmäinen puolikas riitä ulkoisen hyvän tavoitteluun, eikö sen jälkeen ole jo tuon tärkeämmän oivaltamisen aika?

Koen omassa elämässäni taiteen olleen vahvasti ovi ja ikkuna aistikokemuksieni ainaiseen läsnäoloon. Voin sanoa olleeni hyvin onnekas tässä suhteessa. Aistikokemusten merkitys elämässäni on ollut merkittävä, ne ovat yksinkertaisesti ylläpitäneet hiljaista omaa sisäistä ääntäni pienessä liekissä. Voin jopa tunnustaa olleeni ihminen, joka on vastoinkäymisensä hukuttanut taiteen tekemiseen, sillä en ole koskaan oikein osannut puhua asioista. Olen tunneherkkä, ja kun jokin tunne on päällä en kykene rationaalisesti kuin myötäelämään tunnetilaani. Olenkin pienestä pitäen rakentanut vahvaa kuortani pärjätäkseni herkkyyteni kanssa. Vaan silti olen minäkin monta kertaa kuin alusta kaiken taas aloittanut. Mutta sydämeni on aina ollut onneksi puhdas. Siitä saan kiittää monia sukuni vanhuksia jotka muistutteli pienenä elämän perusasioiden tärkeydestä. Kun sitten neljäkymmentäkahdeksanvuotiaana kohtasin niin kovan ihmissuhde iskun, että jouduin ensimmäistä kertaa psykoterapiaan ja sain ensimmäistä kertaa paniikkikohtauksia, jopa kolme samana iltana ja menetin tajuntani, ymmärsin että vahvuuteni oli heikkouteni.

Miksi kerron sinulle lukijani kaiken tämän? Siksi koska tiedän, että jokaisella meillä on menneisyytemme, mutta myös tulevaisuus, jonka onnellisuus on vain ja ainoastaan itsestämme kiinni. Siihen ei kukaan tarvitse varallisuutta. Vaan pieniä aistikokemuksia, jotka avaavat sisäisiä tuntojamme ja sisäistä viisauttamme. Viisautta joka sittemmin ohjaa meitä pienten purojen luota kohti aallokkoja joiden päällä elämä virtaa, ja joiden päällä sinä voit myötäillä kaikkea sitä ihanaa mitä elämä sinulle on varannut.